Alkoholista Yhteiskunnassa 2 - Prof. Ilkka Volosen kritiikki

Olin melko vakuuttunut että en palaisi tähän aiheeseen näin nopeasti koska edellinen kirjoitukseni oli mielestäni tarpeeksi kattava ratkaisumallin osalta. Sitten huomasin pahan puutteen, varsinaiset perusteet mallin muuttamiselle puuttuvat. Siis, esitelty malli on täysin ylivertainen nykyiseen verrattuna mutta se ei vielä tarkoita että nykymallia täytyisi muuttaa. JOS nykymalli toimisi niin silloinhan ei olisi mitään tarvetta muuttaa mitään mihinkään vaikka asiat kuinka paranisivat, muutos olisi vain erilaisuuden tavoittelua ja sisältää kuintekin aina yllätysmomentteja. Mutta kun nykymalli ei toimi. Siksipä jotain on tehtävä.

Lisäpontta tämän kirjoituksen tarpeelle sain kun luin Itä-Suomen yliopiston terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlosen ratkaisut jutussa: "Sikspäkki keinoja, joilla Suomi raitistuu varmasti". Kaikki pisteet optimismista mutta nyt mentiin pahasti metsään. Ensinnäkin tulisi tajuta faktaksi jo edellisessä kirjoituksessa mainitsemani seikka kädellisten taipumuksesta alkoholin käyttöön. 10% selvinpäin, 85% kohtuukäyttäjiä ja 5% ongelmallisia, näin aina kun alkoholia on saatavilla. 

On melkoinen harhaluulo että jokin keino muuttaisi tämän. Alkoholia ei voi poistaa yhteiskunnasta mutta sen käyttöä voi ohjata järkevämmäksi. Ja se ei tapahdu professorin listaamin keinoin, katsotaampas.

1. Ensimmäisenä pistetään stoppi niille, jotka tissuttelevat päivittäin.

"Kaupassa myytävä keskiolut laimennetaan eli promillerajaa tiputetaan ja sitä vahvemmat tuotteet siirretään Alkon hyllylle. Näin kunnon keskiolutta ei ole houkutuksena ostaa joka kioskista ja kaupasta. Se jää joko ostamatta tai sitten pitää tyytyä pienempään hönöön ja pienempiin terveydellisiin haittavaikutuksiin."

Niin, tai sitten muodostat naapuruston kanssa ringin jossa jaetaan hakureissut etelä-naapuriin. Tuotteiden hakuralli on jo nyt täysin poissa räpylästä. Lisääntynyt tuonti vain johtaa salakauppaan, haittojen lisääntymiseen, etenin nuorten juomiseen ja verotulojen luisumiseen lahden taakse.

2.Tulevaisuuden alkoholistit kuriin

"Esimerkin voima on suuressa roolissa, kun vaikutetaan aloitteleviin juojiin. Aikuisten pitää kantaa vastuunsa ja ohjata nuoria omalla esimerkillä. Aikuisilta nuoret oppivat miten, minkälaisissa yhteyksissä ja kuinka paljon alkoholia käytetään. 

Alkoholin ei pitäisi kuulua niin moneen paikkaan ja yhteyteen kuin missä sitä nykyisin Suomessa käytetään. Humalassa törttöily on monissa kulttuureissa häpeän aihe, mutta suomessa sillä ylpeillään."

Nykyinen mallimme on myydä ihmisille halpaan hintaan rajaamaton määrä alkoholia kotiin jossa sitten vedetään estottomat perseet, hakataan vaimo sekä lapset ja sammutaan hankeen. Kun ottaa huomioon kohdan yksi niin tämä malli vain lisääntyisi. On omituista että professori ei näe tätä ongelmana vaan haluaa suitsia näkyvyyttä esim. urheilutapahtumissa. Voisiko kuitenkin olla niin että on parempi aikuisten tulla katsomaan lätkää halpa tuoppi kourassa hallille ja lasten pitää kotikatsomo rauhassa selvin päin kuin se, että isä kahdeksan kaverinsa kanssa tulee pitämään koti-studiota, vetää estottomat perseet, heittää telkkarin ikkunasta hävityn matsin jälkeen ja sammuu hankeen? Luultavasti tälläkin ylpeillään sitten seuraavana päivänä. Ja pahinta on että tämä opittu käyttäytymismalli periytyy heti kun lapsi täysi-ikäistyy.

Miksi alkoholi kuuluu nimenomaan kotiin? LAPSET kuuluvat kotiin ja alkoholi ei kuulu lasten lähelle. Miksi alkoholi ei kuulu sinne ainoaan paikkaan jossa ei ole ala-ikäisiä ja jossa se liialleen vedettynä tuomitaan, eli ravintolaan? Kyllä siinä tyhmempikin oppii kun on pari kertaa pistetty pihalle miettimään elämän tärkeysjärjestyksiä.

3. Hinta ylös niin, että kirpaisee

"Kallistuminen ei haittaisi juurikaan hyvätuloisia, jotka juovat keskimäärin vähemmän. Heille olisi sama maksaako viinipullo viisi euroa enemmän. Sen sijaan paljon käyttävien kukkaroon se kävisi.

Hinnan nousu puree erityisen hyvin nuoriin, jotka aloittelevat tissuttelun siiderillä sun muilla ja oluilla ja lonkeroilla. Nuoret joutuvat miettimään tosissaan mihin saavat vähät rahansa riittämään."

On hämmentävää miten vähän professoritason ihminen ymmärtää oman alansa keskeistä sisältöä. Paljon käyttävät ovat addikteja, he eivät katso hintaa, tuotteen turvallisuutta tai yleensäkkään mitään muutakaan. Heille riittää että tuotetta on. Jo kohta yksi sai aikaan salakauppaa, tämä varmistaisi täydellisen patojen murtumisen. Paljon juovat saisivat tavaransa halvemmalla salakaupan ansiosta, käyttö lisääntyy samoin kuin haitat.

Etenkin nuoret löytäsivät salakauppiaat varsin nopeasti. Se 22v. Pena joka haluaa 16v. Lissulta hakee Lissulle varmasti mitä vaan ja siinä sivussa tulee kavereille. Näin se toimii, kyselkää vaikka. Ja rahat riittävät varmasti pidemmälle kuin nykysysteemissä, eli ei kirpaissutkaan ja rikkaathan tästä eivät välittäneet siis muutenkaan.

4. Pakolliset puhallutukset terveyskeskuksiin

"Vohlosen mukaan jokainen terveyskeskuspäivystykseen tuleva ihminen pitäisi puhalluttaa, jotta päästään selville ihmisten alkoholin käytöstä."

Fasismia.

Jos tätä aletaan tehdä niin menee päivä ja meillä on liuta ihmisiä vaatimassa muitakin testejä, kolesteroli, verensokeri yms. kokeita. Kaikille näille löytyy kansanterveydelliset perusteet. 

Jos näitä aletaan tehdä niin menee päivä ja meillä on liuta ihmisiä vaatimassa että alkoholistien, sokerinsyöjien, liikaa rasvaa ja suolaa käyttävien, tupakoitsijoiden ja kenen tahansa muun soveltuvan terveydenhuolto tulee ottaa pois valtion kontolta. Ja siinä meni sitten vapaan hyvinvointi Suomen viimeinenkin linnake, yleinen ja yhtäläinen terveydenhuolto.
--------------------------------------------------------------
Olisin mielelläni jatkanut katsaustani professori-humoristin sikspäkin kahteen muuhunkin kohtaan mutta ilmeisesti keinoja olikin sitten vain neljä. Noh, keinot olivat muutenkin sen tasoisia joita voi odottaa ihmiseltä jolla on vaikeuksia laskea kuuteen.

Vielä huolestuttavampaa on se että professorin keinoihin melko pitkälle pohjautuu koko nykyinen alkoholipolitiikka. Alkoholin tulee maksaa paljon, sitä ei saa saada mistään, siitä ei saa kertoa kellekkään positiivisessa mielessä ja ongelmakäyttäjiä pitää vähintäänkin valvoa, parhaassa tapauksessa sanktioida.

Nämä, aivan tavalliset, asiat voisi hoitaa toisinkin.

Alkoholista yhteiskunnassa

Kuinka luoda kymmeniätuhansia työpaikkoja, lisätä yhteisöllisyyttä, vähentää alkoholihaittoja ja samalla lisätä meidän kaikkien viihtyisyyttä? Yksinkertaisesti korjaamalla pahasti raiteiltaan lähtenyt alkoholipolitiikka. Ja kun sanon "raiteiltaan lähtenyt" tarkoitan kieltolakia jonka henkiselle perinteelle nykyinen alkoholipolitiikkamme pohjautuu. Tietenkin parannuksia on tapahtunut mutta ne ovat varsin lieviä. Itsestäänselvyydet on pystytty hoitamaan, esim. se että naiset pääsevät yksin ravintolaan mutta ei tilanne hyvä ole ja vielä kaukana järkevästä.

Kaikessa ongelmanratkaisussa tulee ensin hahmottaa ongelma. Näitä pääasiassa ovat erilaiset fyysiset alkoholihaitat sekä syrjäytyminen. Järjestyksenpidolliset ongelmat tulevat vakavuusluokassa kaukana perässä kuten salakaupat yms. lieveilmiöt. Molempien pääasiallisten ongelmien voidaan katsoa johtuvan siitä, että alkoholia juodaan ja etenkin syrjäytymisen siitä, että sitä juodaan yksin. Ensimmäinen, intuitiivinen, ratkaisu on yksinkertaisesti kieltää alkoholi. Sitä kokeiltiin, ei toimi.

Ihminen on kädellinen ja siten jakaa ominaisuuksia muiden sukumme edustajien kanssa. Samaan tapaan kuin ihmiset, muut apinat kehittävät alkoholiriippuvuuden samassa suhteessa väestön määrään jos alkoholia vain on saatavilla. 10% on selvinpäin, 85% käyttää kohtuudella ja 5% vetää sen minkä kerkiää. Alkoholin käyttö on meille lajityypillinen ominaisuus jossa on omat haittapuolensa. Koska emme voi noita haittoja poistaa yhtään helpommin kuin lopettaa kahdella jalalla kävelyä, täytyy meidän keksiä tapa jolla ne painetaan minimiin. Ja tässä auttavat alkoholin positiiviset puolet.

Alkoholi työllistää paljon ihmisiä. Marketit, Alkot, ravintolat. Siinä varmaan pääasialliset työllistäjät jos tuotantoa ei oteta lukuun. Suomen nykyisessä alkoholivälitysjärjestelmässä jätetään täysin huomiotta se, että nämä työllistäjät saavat samalla määrällä alkoholia aikaan selkeästi eri määrän työpaikkoja. Kun marketti tai Alko myy yhden tonnin (1000 kg) alkoholituotteita tarvitaan työntekijöitä tasan kaksi, kassa ja varastomies. Kun ravintola myy yhden tonnin alkoholituotteita tarvitaan työntekijöitä huomattavasti enemmän.

Minuutti/0,5l/tuote ->
1000/0,5*1min =
2000min =
33 Tuntia ja 20 minuuttia

Ravintola auki 6 tuntia =>
33h22min /6h =
5,55 =>
6 työntekijää

Tämäkin tapahtuisi niin että työntekijät laskisivat hanasta kaljaa tauotta koko tuon 6 tuntia. Todellisuudessa luku on lähempänä kahtakymmentä työntekijää. Tämä taasen tarkoittaa sitä, että alkoholitonni on marketista ostettuna halvempi vähintään välistä puuttuvan kahdeksantoista työntekijän palkkojen erotuksella. Ja tähän kun laskee vielä päälle järjestyksenvalvojat sekä ravintoloiden yleensä huomattavasti korkeamman neliövuokran niin kulurakenne alkaa varmasti pikkuhiljaa avautua. Eipä siis ole mikään ihme että Suomen maassa myydään vähittäiskauppana n.6 kertaa enemmän alkoholia kuin ravintoloissa. (Tilastokeskus 2012)

Nykytilanne:
Marketit ja Alkot myyvät bulkkina alkoholia mahdollisimman halvalla => ihmiset ostavat koteihinsa paljon alkoholia, juovat yksin ja syrjäytyvät. Työllistävä vaikutus ei pysty peittämään haittojen kustannuksia jolloin ihmiset jäävät vaille apua.

Optimitilanne:
Ihmiset lopettavat kotona juomisen ja siirtyvät ravintoloihin => ihmiset juovat ryhmässä jolloin yhteisöllisyys ja yleinen sosiaalisuus lisääntyvät. Työllistävä vaikutus poistaa itsessään jo suuren määrän syrjäytymisvaarassa olevia ja lisääntyneet verotulot (etenkin arvonlisä- ja tuloverosta) yhdistettynä pienempiin sosiaalimenoihin tasoittavat tilanteen ainakin nykyistä huomattavasti paremmiksi.

Nyt tullaan sille alueelle jossa voidaan ihan oikeasti, ja varsin nopeasti, tehdä hyviä tuloksia. Ensimmäinen ja tehokkain ratkaisu olisi alkoholiveron poistaminen ravintoloilta. Tämä johtaisi tietysti jonkinasteiseen tulonmenetykseen valtion osalta mutta tällä asialla on moninaisia kerrannaisvaikutuksia jotka täytyy ottaa huomioon. Veron poisto saisi ravintoloiden hinnat tippumaan kuin lehmän hännät. Tämä on tärkeää tehdä niin että vero on alkuun 0% jotta hintavaikutus olisi mahdollisimman iso. Jo tämä saisi ihmiset käyttämään enemmän ravintoloiden palveluja. Lopullinen niitti olisi alkoholiveron nosto vähittäiskaupan osalta.

Huomionarvoista on se että vero poistuisi sieltä ketjun alkupäästä, nimenomaan alkoholin tuoteverosta. Kaikki muu verotus, arvonlisä-, liikevoitto-, työntekijöiden tuloverotus, pysyisi ennallaan. Vaikka alkoholiveron tulo menetetään nousevat näiden kaikkien muiden verojen tulot roimasti. Ja jos näyttää siltä että tulokokonaisuus uhkaakin jäädä pakkasen puolelle niin ravintoloille voidaan kyllä laittaa alkoholiin arvonlisäveroa muutama prosentti. Tärkeintä on löytää tasapainotila jossa ravintoloiden, täysin ylivoimainen, työllistävä potentiaali otetaan hyötykäyttöön samalla kun valtion tulot pysyvät ennallaan tai parhaassa tapauksessa lisääntyvät.

On tutkittu että alkoholiveron nostolla ei ole mitään kunnon vaikutusta jos sitä ei tehdä kerralla 40%. Tällä tarkoitetaan tilannetta jossa tähdätään käytön vähentämiseen hintaa korottamalla. Suomen kohdalla tarkoitus olisi enemmänkin ohjata kulttuuria kuin kahlita sitä. Tähän tarkoitukseen (ja ravintoloilta vähentyneen verotulon peitoksi) markettien ja Alkojen veroastetta voitaisiin nostaa 10-15%. Tämä voisi johtaa niinkin ällistyttäviin yhtälöihin että ihmiset jättävät Alkossa Kossun ostamatta koska 2 snapsia, mikä oikeasti halutaan, saa ravintolassa vihdoin halvemmalla.

Marketeille hinnankorotusta kun samaan aikaan lähikuppilassa hinta tippuu 80%. Tämä saa ihmiset käyttämään enemmän ravintoiden palveluita. Johtuen markkinoiden nykyisestä epäsuhdasta jo 15% siirtyminen markettien hyllyiltä ravintoloihin myytäväksi TUPLAISI ravintoloiden alkoholin myynnin. Ja se on paljon, todella paljon. Jokaiselle tarjoilijalle voidaan palkata kaveri. Huomionarvoista on se että tämä malli ei lisäisi alkoholin käyttöä. Käyttö vain suunnataan uudelleen sosiaaliseen ympäristöön joka samalla työllistää jolloin positiiviset puolet hautaavat negatiiviset paremmin alleen.

Ja jos oikeasti halutaan homman toimivan niin samalla luovutaan ravintoloiden täysin turhasta aukioloaika kontrolloinnista. Alkoholilaki tulisi myös anniskelun osalta saattaa ajantasalle siten, että etenkin venäläisten suosimat alkoholin tarjoilutavat tulisivat jokapäiväisiksi. Tämä olisi iso apu jo nyt hurjassa nousussa olevan turismin kehittämiselle. Samalla olisi perusteltua pudottaa myös ravintolaruoan ALV:tä mutta ymmärrän että ei sitä kaikkea varmaan voi saada ja varmasti tämä manooveri lisää myös ravintolaruoan myyntiä. Itseasiassa on herätelty ideaa eräänlaisesta "kestikievari"-kulttuurista myös maaseudun elävöittäjänä. Jos samalla saataisiin hoidettua pienpanijoita piinaavat lakikoukerot historiaan niin matkailuvaltti olisi löytynyt.

Tärkeintä on tajuta se että alkoholi on olemassa, se tulee jatkamaan sitä ja siihen tulee muodostaa toimiva suhde. Nykyiset keinot viilailla prosentteja on vain turhaa poliittista peliä, tämä malli sentään tekee jotain.

Ja tietenkin se lähtisi räpylästä, vähäsen. Niin siinä on käynyt aina. Kun alkoholilakia on höllennetty niin ihmiset ovat ottaneet hetkellisestä vapaudentunteesta kaiken irti ja meno on hetken mitä on. Mutta kaikki tasoittuu, meno on nykyään varsin rauhallista ja yksi alkoholi-kielteisimmistä sukupolvista on juuri kasvamassa. Tärkeää on tajuta, että tilanne on huomattavasti parempi kuin ennen, ainakin palveluiden yms. osalta. Yksin siinä mennään metsään että annamme surutta markettien myydä olutta yksinäisille metsään. Nämä, ihan tavalliset, asiat voisi hoitaa toisellakin tapaa.